LT, naistentautien erikoislääkäri Anna Virtanen: “Kortisolikytkimen” aktivoiminen voi auttaa vähentämään vaihdevuosien aikaista rasvaa – mutta väärin tehtynä se voi lisätä painoa entisestään

Pömpöttävä vatsa. Turvonneet käsivarret. Raskaat reidet.

”Olipa kyse mistä tahansa kohdastasi, tiedän kuinka turhauttavalta ja rajoittavalta se voi tuntua,” sanoo lääketieteen tohtori Anna Virtanen, naistentautien erikoislääkäri.

“Vaihdevuodet aiheuttavat niin voimakkaita painonmuutoksia, että lähes joka toinen nainen (43 %) lihoo merkittävästi tässä elämänvaiheessa.¹ 

Monet alkavat laskea kaloreita, toiset lisäävät liikuntaa – jotkut turvautuvat jopa hormonikorvaushoitoon.”

Silti nämä keinot eivät usein tuota toivottua tulosta, kun kyse on vaihdevuosiin liittyvästä painonnoususta.

Asiantuntijan mukaan kyse ei ole siitä, etteivät naiset yrittäisi tarpeeksi.

“Johtavien yliopistojen, kuten Harvardin, tutkijat ovat yhdistäneet kortisolin rasvan kertymiseen.^{2 3 4}

Lisäksi kortisolitasot nousevat vähitellen iän myötä, mikä voi vaikeuttaa painonhallintaa vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen.⁵

Siksi haluan opettaa naisille, kuinka kortisolitasoja voidaan laskea luonnollisella tavalla.

Mutta tässä on tärkeä huomio: jos kortisolia yrittää säädellä väärin, tasot voivat nousta entisestään ja vaikeuttaa tilannetta.”

Kortisolin sivuuttaminen vaihdevuosien jälkeen ei koske vain painoa – se voi käynnistää ketjureaktion

Tohtori Virtanen selittää, että kortisolin päätehtävä on valmistaa kehoa koettuihin uhkiin.

“Yksi tapa, jolla se toimii, on verensokerin nostaminen.⁶

Teoriassa tämä on hyödyllistä – se antaa aivoille ja lihaksille lisäenergiaa vaaratilanteissa.

Siksi se on tärkeä todellisissa ‘taistele tai pakene’ -tilanteissa.

Nykyisin arjen stressi voi kuitenkin laukaista saman reaktion, vaikka todellista vaaraa ei ole.

Kyse ei ole vain henkisestä stressistä. Myös epäsäännölliset ruokailurytmit voivat hämmentää elimistöä ja käynnistää saman prosessin.

Suurin ongelma? Jos kohonnutta verensokeria ei käytetä, se varastoituu helposti rasvaksi.⁷

Verensokerin laskemiseksi elimistö vapauttaa insuliinia.

Jos tämä tapahtuu liian usein, kehon kyky säädellä verensokeria voi heikentyä vähitellen.

Näin rasvan varastoitumisesta voi tulla uusi normaali.

Siksi kortisolitasojen tasapainottaminen on tärkeää.

Pitkittynyt kohonnut kortisolitaso voi myös häiritä hormonitasapainoa.

Tämä voi liittyä lisääntyneeseen riskiin sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä kognitiiviseen heikentymiseen.”⁸

Miksi perinteiset laihdutusneuvot eivät usein toimi vaihdevuosien aikana

Useimmat laihdutusohjeet on suunniteltu kehoille, jotka reagoivat ennakoitavasti.

Vaihdevuosien jälkeen kehon toiminta kuitenkin muuttuu.

“Naisilla on keskimäärin korkeammat kortisolitasot kuin miehillä – ja vaihdevuodet voivat voimistaa tätä.⁹

Se tarkoittaa, että keho reagoi eri tavalla stressiin, ruokaan, uneen ja liikuntaan.

Tavat, jotka toimivat muilla, voivat kääntyä itseä vastaan.

Tiukat dieetit ja liiallinen harjoittelu voivat nostaa kortisolitasoja entisestään ja vaikeuttaa painonhallintaa.

Hormonikorvaushoito voi auttaa joitakin, mutta se ei aina puutu taustalla oleviin mekanismeihin.

Myös kalliit hoidot keskittyvät usein oireisiin kokonaisuuden sijaan.

Siksi moni nainen kokee olevansa jumissa, vaikka tekee kaikkensa,” sanoo tohtori Virtanen.

Tutkimus osoittaa, kuinka “kortisolikytkin” voidaan aktivoida – mutta moni ohittaa olennaisen

“Olet ehkä kuullut tästä aiemmin ja saattanut kokeillakin.

Jos se tehdään väärin, kortisolitaso voi kuitenkin nousta.

Silloin viikkojen edistys voi kadota nopeasti.

Kun se toteutetaan oikein, periaate on yksinkertainen:

Kyse on suunnitelluista tauoista aterioiden välillä – riittävän pitkistä rauhoittamaan kortisolia, mutta ei niin pitkistä, että olo tuntuu epämukavalta.

Tätä kutsutaan jaksottaiseksi paastoksi. Mutta ei sillä tavalla, jota näkee YouTubessa tai kuntoilublogeissa.

Puhumme tutkimukseen perustuvasta lähestymistavasta, joka on mukautettu vaihdevuosi-ikäisille naisille.

Siksi strateginen ateriarytmi – eli jaksottainen paasto – on noussut keinoksi tukea painonhallintaa.”

King’s College London tutki paastoon perustuvaa lähestymistapaa

“He havaitsivat, että menetelmä laski kortisolitasoja keski-ikäisillä naisilla johdonmukaisesti ja vakaammin kuin odotettiin.¹⁰

Jaksottainen paasto voidaan monissa tapauksissa sisällyttää arkeen ilman suuria elämäntapamuutoksia tai lääkitystä.

Tämän lähestymistavan vahvuus on sen johdonmukaisuus – useiden riippumattomien tutkimuslaitosten tukemana.

Verrattuna äärimmäisempiin menetelmiin, kuten kylmäaltistukseen tai hormonaalisiin hoitoihin, tämä on monille helpommin toteutettava vaihtoehto.

Ja monien mielestä sitä on helpompi ylläpitää pitkällä aikavälillä,” kertoo tohtori Virtanen.

On kuitenkin hienovarainen ero sen välillä, aktivoitko kytkimen – vai nostatko kortisolia lisää

“Jaksottainen paasto voi olla tehokasta, mutta vain silloin kun sitä sovelletaan tarkasti, kuten Soulin kansallisen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat osoittaneet.

Jo pienet virheet ajoituksessa tai ruokailussa voivat vaikuttaa tuloksiin.¹¹

Avain on oikean hormonaalisen rytmin löytäminen – eikä se ole kaikille sama.

Siksi yleiset ohjeet johtavat usein pettymyksiin.

Monet epäonnistuvat, koska suunnitelma ei ole yksilöllisesti räätälöity.

Tämän helpottamiseksi artikkelin lopussa on lyhyt testi.

Se kartoittaa tapasi, tarpeesi ja arkirytmisi – ja luo henkilökohtaisen suunnitelman.”

“Olen nähnyt, mitä tapahtuu, kun tämä jätetään huomiotta. Siksi tein aloittamisesta mahdollisimman helppoa.”

“Se on myös yllättävän helppo ylläpitää,” jatkaa tohtori Virtanen.

“Et tarvitse äärimmäisiä paasto-ohjelmia.

Vain fiksun ja yksilöllisen rytmin: hieman pidemmät tauot aterioiden välillä ja vähemmän aterioita päivässä.

Olen nähnyt naisten pudottavan 5, 10 ja jopa 20 kiloa – ei tekemällä enemmän, vaan tekemällä sen, mikä sopii heidän keholleen.

Joskus joudun jopa muistuttamaan heitä hidastamaan.

Kun kortisoli ja insuliini tasapainottuvat, keho palaa vähitellen luonnolliseen tasapainoonsa.

Joillekin tämä tarkoittaa, että he voivat myöhemmin palata joustavampaan ruokailuun.”